Nukahdin 7lt, mutta heräsin 10lt enkä saanut unta. Päädyin kävelylle ja menin putkirempsa himaan soittamaan kitaraa. Päätin saman tien tsekata what's the story morning gloryn sointukulun.
Ja oli kyllä hlvtin yksinkertainen biisi. Kitarasoolokin todella helppo. Niin helppo, että harkitsin vaihtavani tuon biisin johonkin haastavampaan, että tulisi oikea kuva taidoistani.(mikä se kuva on, sitä ei kukaan tiedä.) Toisaalta ajattelin, että eikö se ole juuri, mitä kaipaan ohjelmistooni; biisi, joka on helppo ja kuulostaa silti törkeen hyvältä? Hyvää jälkeä vähällä vaivalla. Touché.
Sävellaji levylläkin oli aika ok. Soinnut on helppo toteuttaa sillä. Aloin juuri pohtimaan sitä, että kaikki Oasisin biisit liikkuvat aika samalla alueella, johtuen varmaan siitä, että Oasisin solistin ääniala on kohtuullisen suppea. Ainakin verrattuna johonkin Freddy Mercuryiin ja Mikaan, joilla molemmilla on joku hitsin 4 oktaavin ääniala..
Nuotinnin myös basson ja uskon E:n pystyvän soittaa sen. Buukkasin siis viulistikaverini soittamaan bassoa, jota hän ei ole koskaan kunnolla soittanut. Lupasin opettaa hänelle kunnon rokkibassosoittamista:P
(Ärsyttää ihmiset, jotka on sillee ett "basso on tosi helppo soitin."... noh, niin on viulukin, jos oletus on, että pitää soittaa vain vapaita kieliä ja vain kerran tahdissa tyyliin.)
Luultavasti lisään kyllä omia mausteitani bassoon(hyvällä maulla, ei liikaa mitään), koska rakastan rikasta bassosoundia. Pelkän sen bassoäänen soittaminen on mielestäni ihan vammasta, eikä sitä voi oikeastaan soittamiseksi kutsua. Tainoh, kyllä se on oiva tehokeino pomputtaa vain sitä yhtä säveltä pitkään ja sillon se kuulostaa hyvältä, mutta liika on liikaa. Kaikessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tiedätkös muuten, että mulle tuli just semmonen fiilis et: "jotenkin toi kuulostaa ihanalta" (siis mitä tos ekas kappalees sanoit). Tuli ihan olo, et sä oot semmonen vapaa sieluinen muusikko, joka menee yökävelyille ja sitten vaan päätät hetken mielenjohteesta alkaa tekemään töitä <3 luv ya!
VastaaPoista